Hiillos

Tuulinen taivas
riisutut puut
Mietin koska takaisin
mun elämään tuut

Poltetut sillat
poltetun maan
polttomerkkejä
hänen kasvoillaan

Oi jumalani, olen tehnyt niin väärin
niin katkerasti kadun mun syntejäni
Kai piirsin sut niin  vahvoin äärin
ettei kuvasi mahtunut raameihin

Silti mietin miksi et koskaan
vastannut kirjeisiin
Niissä kaikki on kerrottu
niin moneen kertaan

Et ehkä halunnut enää sortua
virheisiin:
Musteella kirjoittaa miehelle joka
paperiin vuodatti omaa vertaan

Enkelin silmät
taivaalla hiillosta
Yöt ovat kylmät
sielu pysyy piilossa